maanantai 17. helmikuuta 2014

Mainosanalyysi

Mainosanalyysi

Mainosanalyysi tarkoittaa lähes samaa kuin argumentaatioanalyysin tekeminen. Mainosanalyysissä esittelet, erittelet, tulkitset ja arvioit mainosta. Analyysi sisältää kuva-analyysin ja tekstianalyysin. Suunnittele mainosanalyysisi seuraavien kysymysten avulla:
-Mitä mainostetaan?
-Missä ja milloin mainostetaan?
-Kuka mainostaa?
-Mikä on mainoksen tavoite?
-Mikä on kohderyhmä? Mistä kohderyhmän voi päätellä? Mihin kohderyhmän arvoihin ja tarpeisiin vedotaan?

-Millaisista osista mainos rakentuu? (Sijoittelu, muodot, suhteet, värit jne.)Mihin huomio kiinnittyy ensiksi? Mitä tehtäviä eri osilla on?
-Mikä on mainoksen tarina? Onko kyseessä mielikuvamainos?
-Millaiseksi teesiksi mainoksen näkemys voidaan kiteyttää? (Iskulause)
-Mitä vaikutuskeinoja ja perustelutapoja mainoksessa on käytetty? Käsittele sekä tekstiosuus että kuvaosuus. Kuvaosuudesta kuvalaji, tyyli, värimaailma jne.
-Mitä myyttejä, symboleja, intertekstuaalisia viittauksia mainos mahdollisesti sisältää?
-Onnistuuko mainos tavoitteessaan? Vakuutuitko? Miksi? Miksi et?


Äidinkielen ylioppilaskokeen tekstitaitokokeessa on ollut seuraavanlaisia tehtäviä mainoksista:
-Erittele Raha-automaattiyhdistyksen mainoksen Pidetään huolta vaikuttamiskeinoja. (2008)
-Millä keinoin Aktian vakuutusmainos myy turvallisuutta? (2012)

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kirjallisuuskeskustelut teemateoksista

TEEMATEOKSIA  (samaan ryhmään kuuluvat valitsevat eri teoksen)

Yksilö, yhteiskunta ja sen instituutiot
Katherine Boo, Kätkössä kauniin ikuisen (2012)
Albert Camus, Rutto (1947)
Olli Jalonen, Poikakirja (2010) (koululla)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän (1962)
Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909) (koululla)
Arto Paasilinna, Ulvova mylläri (1981)
John Steinbeck, Vihan hedelmät (1939)
Hannu Raittila, Atlantis (2003) (koululla)

Sivuraiteilla

Albert Camus, Sivullinen (1942) (koululla)
Irina Denezhkina, Anna mulle! (2002)
Herman Koch, Illallinen(2009) (koululla)
Erlend Loe, Supernaiivi (1996) (koululla)
Deborag Spungen, Nancy (1983)

Mats Wahl, Ruotsia idiooteille (2004)
Irvine Welsh, Trainspotting (1996)

Valta ja sen käyttö
William Golding, Kärpästen herra (1954)
George Orwell, Vuonna 1984 (1949)
Sofi Oksanen, Puhdistus (2008) (koululla)
Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat (2012)
John Steinbeck, Helmi (äänikirjana koululla)
Antti Tuuri, Ikitie (2011) (koululla)

Terrorismi, väkivalta, sota
Chimanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
Ismael Beah, Leikin loppu (2007)
Kim Echlin, Kadonneet (2009)
Ernest Hemingway, Jäähyväiset aseille (1929)
Tuomas Kyrö, Liitto (2005)
Sirpa Kähkönen, Rautayöt (2002)  Hietakehto (2012)
Ian Mc Ewan, Sovitus (2001)
Toni Morrison, Koti (2014)
Michael Ondaajte, Englantilainen potilas (1992)
Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta (1929)
Antti Tuuri, Rauta-antura (2012)(koululla)
Kurt Vonnegut, Teurastamo 5 (1969)
M.-P. Heikkinen, Terveiset Kutturasta (2012)

Seksuaalisuus
Vigdis Grimsdottir, Z-rakkaustarina (1998)
Pirjo Hassinen, Joel (1991)
Anna-Leena Härkönen, Ei kiitos (2008)
Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä (1981)
Sofi Oksanen, Baby Jane (2005) Koululla 3)
Maria Peura, On rakkautes ääretön (2001)
Riikka Pulkkinen, Raja (2006) (koululla)
Harri Sirola, Abiturientti (1980)
Anja Snellman, Lemmikkikaupan tytöt (2007)
Miina Supinen, Liha tottelee kuria (2007)
Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia (2011)

Perhe ja suku
Charles Bukowski, Siinä sivussa (1982)
Michael Cunningham, Samaa sukua (1995)
Anne Enright, Unohdettu valssi
Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002)
Jeffrey Eugenides, Virgin Suicides (1993)
Peter Franzen, Tumman veden päällä (2010)
Alan Hollinghurst, Vieraan lapsi
Kari Hotakainen, Ihmisen osa (2009)
Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie (2002) (koululla)
Juha Itkonen, Kohti (2007)
Anna-Leena Härkönen, Juhannusvieras (2006)
John Irving, Kaikki isäni hotellit (1981)
Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi (1990)
Katja Kaukonen, Kohina (2014)
Heidi Köngäs, Jokin sinussa (2008)
Jhumpa Lahiri, Tulvaniitty (2014)
 Taina Latvala, Välimatka
Ann-Marie Mac Donald, Armon yö (2005)
Miika Nousiainen, Maaninkavaara (2009) (koululla)
Ulla-Maija Paavilainen, Kylmä kamari (2010)
Markku Pääskynen, Vihan päivä (2006)
Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava (1998)
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran (2006)
Hannu Väisänen, Toiset kengät (2007)


Kulttuurien yhteentörmäys
Amélie Nothomb, Nöyrin palvelijanne  (1999) (koululla)
Ayad Akhtar, Appelsiinikuorten katu(2012) (koululla 2)
Susanna Alakoski, Sikalat (2007)
Karin Fossum, Rakas Poona (2000)
Antti Jalava, Asfalttikukka (1980)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (1984)
Thomas Keneally, Schindlerin lista (1982)
Jhumpa Lahiri, Kaima (2005)
Robert McLiam Wilson, Eureka Street, Belfast (1996)
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Tulevaisuus/ympäristö
Jean Hegland, Suojaan metsän siimekseen (1998)
Emmi Itäranta, Teemestarin kirja (2012)
Anni Kytömäki, Kultarinta (2014  teos ei kerro tulevaisuudesta)
Laura Lähteenmäki, Niskaan putoava taivas (2012)
Paulus Maaslo, Elinehto (2012, dekkari)

torstai 30. tammikuuta 2014

Vetoomus


VETOOMUKSEN PIIRTEET

-Vetoomus on yleisimmin jossakin mediassa julkaistu vaikuttamaan pyrkivä teksti,  jonka laatijat haluavat toimia jonkin asian, ilmiön tai vastaavan puolesta tai sitä vastaan. Laatijat näkyvät allekirjoittajina.  Tavallisesti myös yhteystiedot ovat näkyvissä. (Allekirjoittajat voivati olla yksityishenkilöitä, järjestöjä, viranomaistahoja.)

-Vetoomuksella on tavallisesti kohderyhmä, johon vedotaan (tarkempi kuin esim. julkaisufoorumin lukijakunta).

-Vetoomuksessa nostetaan esille johonkin asiaan, ilmiöön tai vastaavaan liittyvä puoli, johon pitäisi saada muutos. Kerrotaan esim. uhista, haitoista, vaikutuksista.

-Tavallisesti vetoomus sisältää toimintaohjelman.

-Vetoomuksessa hyödynnetään erilaisia vaikuttamiskeinoja (perustelutapoja ja retorisia keinoja; myös tekstin ulkoasulla ja väreillä  on merkitystä).

-Vetoomuksen otsikkona on usein kehotus tai iskulause (voi olla myös ”Vetoomus- -”).

-Vetoomus voi olla myös adressityyppinen.

 

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Ryhmätyö mielipideteksteistä

Tutki oman ryhmäsi tekstejä tekstilajinsa edustajina:
- Miksi kyseinen teksti on lajiltaan juuri se? Miten se toteuttaa tekstilajinsa piirteet? Mikä on tekstin tavoite? Keiden äänet tekstissä kuuluvat? Millaisia perustelutapoja ja vaikuttamiskeinoja tekstissä on käytetty?
-Esittele tulokset muille ryhmille.

Ryhmäjako
1) Kolumnit
-Elina Hirvonen, Kahden maapallon väkeä (Maailman Kuvalehti) Kahden maapallon väkeä
-Kukka Laakso, Ystävä uskaltaa tylyttää
2) Pääkirjoitukset
-Ihmisoikeuksissa unohtuvat perusasiat (Helsingin Sanomat)
-Anni Valtonen, Vääjäämättömyydestä ja vapaudesta (Maailman Kuvalehti) Vääjäämättömyydestä ja vapaudesta
Lue yksi Kalevan pääkirjoitus http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/
3) Arvostelut
-Ars Fennican voittaja pettää odotukset
-Jollan puhelin on kaunis, ketterä ja kekseliäs
-Tuntemattomasta syntyi verinen oopperaohjaus
4) Vetoomukset
-Kansalaisadressi Ounasvaaran puolesta Ounasvaara suojeltava lisärakentamiselta
-Ilmastolain puolesta
Vetoomus vahvan ilmastolain puolesta 

Tästä linkistä (Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksen sivuilta)voit käydä katsomassa mielipidetekstien rakennemalleja ja ohjeita mielipidetekstien kirjoittamiseen. Lue osiot arvostelu, kolu,ni ja pakina. Klikkaamalla auki vasemmassa palkissa olevan otsikon "Mielipidekirjoitus" pääset lukemaan osiot yleisönosastojuttu, paakirjoitus, yliö- ja alakertajuttu.

mielipidetekstit
pääkirjoitus
arvostelun ohjeet

torstai 16. tammikuuta 2014

Nuortenromaanit kirja-arvostelua varten

Lue nuortenromaani tai sarjakuvaromaani ja kirjoita kirja-arvostelu.

Toisena kurssin kaunokirjallisena teoksena luet uuden (äskettäin ilmestyneen) nuortenromaanin tai sarjakuvaromaanin. Voit valita alla olevasta listasta tai katsoa sopivan kustantajien sivuilta. Isoimmilla kustantamoilla on erikseen nettisivuillaan osasto lasten- ja nuortenkirjat. Kirja-arvostelu kirjoitettaan oppitunnilla (ei kotona!).

Abedi, Isabel: Lucian (suom. 2010)
Almond, David: Naakkakesä (suom.2010)
Anderson Strolla, Åsa: Minna (2009)
Alsanea, Rajaa: Riadin tytöt (suom. 2010)
Asher, Jay ja Mackler, Carolyn: Sinä ja minä sitten joskus (suom. 2012)
Autio, Maria: Ajatustenlukija (2011)
Brashares, Ann: Pajunkissat ja kasvun kesä (suom. 2010)
Downham, jenny: Ennen kuin kuolen (2009)
Enoranta, Siir: Nokkosvallankumous (2013)
Edwardson, Åke: Lohikäärmekuu (2010)
Falls, Kat: Veden alla (suom. 2011)
Gallego Garcia, Laura: Idhunin kronikat: Vastarinta (suom. 2010)
Goldberg Sloan, Hölly: Näkymätön poika (suom. 2012)
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe (2013)
Hirvonen, Hannu: Tuonenkehrääjät (2010)
Hopkins, Cathy: Tuhannen taalan tyttö (suom. 2011)
Hämeen-Anttila, Virpi ja Maria: Nietos, Fade out (2009)
Karu, Harri: Platoland.com (2008)
Kivi, Rosetta: Pomo on pahin (2007)
Kuronen, Kirsti: Piruettiystävyys (suom. 2010)
Lee, Abby: Mielessä vain se (suom. 2009)
Lähteenmäki, Laura: North End - niskaan putoava taivas (2012)
Melli, Aleksander: Lapsihallitus (suom. 2010)
Mull, Brandon: Myyttihovi (suom. 2010)
Pehkonen, Kirsti: Punaviiva (2012)
Reid, Shauna: Dieettitytön huimat seikkailut (suom. 2010)
Riordan, Rick: Punainen pyramidi (suom. 2011)
Rouhiainen, Elina: Kesytön (2012)
Salama, Annukka: Käärmeenlumooja (2012)
Sandberg, Timo: Pahan morsian (2008)
Saunders, Kate: Lumottu lukukausi (suom. 2011)
Save, Laura: Paljain jaloin (2013)
Teräs, Mila: Perhosen varjo (2012)
Tiainen, Marja-lena: Khao lakin sydämet (2013)
Tihinen, Mimmu: Sokerista, kukkasista (2006)
Veirto, Kalle: Leiri (2012)
Veirto, Kalle: Pelipunkkerin pojat (2011)
Virtanen, Rauha S.: Seljan Tuli ja Lumi (2009)
Wynne Jones, Diana: Noidan veli (2010)


Tammi; nuortenromaanit
Wsoy
Otava: lasten- ja nuortenkirjat:
Gummerus: lasten- ja nuortenkirjallisuus (esim., Joanna Nadin, Rachel Riley -sarja)
Jalava: lasten- ja nuortenkirjat
Karisto: lasten ja nuortenkirjat
Karisto
Pienempiä kustantamoja:
Like
Sammakko
Teos
Vastapaino

Arvostelun ohjeet (lue seuraavasta linkistä kohta Jälkiarvostelu)
Arvostelu

Saat kirja-arvostelun ohjeet myös oppitunnilla.

Tarkastele nuortenkirjaa myös seuraavista näkökulmista:
-Millaisena nuorten maailma näyttäytyy teoksessa?
-Millaista on olla tyttö/poika teoksen kuvaamassa maailmassa?
-Mitkä asiat muovaavat nuoren identiteettiä?
-Miten yhteiskunnan instituutiot (esim. koulu, virastot, virkavalta jne.) näkyvät nuoren maailmassa. Mikä rooli niillä on?
-Mitä vastakkainasetteluja teoksessa on?
-Ottaako teos kantaa johonkin asiaan, jos, niin mihin?
-Millainen teos oli lukukokemuksena?
-Millaista on teoksen kieli ja tyyli?

Sarjakuvaromaani

Rubin Dranger, Joanna: Neiti tärkeä ja uraputki(2003)


Satrapi, Marjane: Luumukanaa (2008)


Takalo, Tiitu: Kehä (2007)


Nurin (2007)


Tietäväinen, Ville: Linnut ja meret (2003), Näkymättömät kädet


Tolppanen, Petri: Sarasvatin hiekkaa (2008)


Tukiainen, Katja: Postia Intiasta (2002)

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Ohjelmapuhe

Kun luokka on jaettu ryhmiin, sovi oman ryhmäsi kanssa, kuka pitää ohjelmapuheen mistäkin aiheesta. Kahdella saman ryhmän opiskelijalla ei voi olla samaa aihetta. Lue oppikirjasta osiot Puhe-esityksen retoriikkaa (s. 201) ja ohjelmapuheen ohjeet (s. 203)ja esimerkki kantaa ottavasta puheesta Diktaattorin loppupuhe (s. 204-205).

Lue myös M.L. Kingin legendaarisen puheen taustat Ilta-Sanomien jutusta
Kingin puheen taustat


1. Lähde mukaan vapaaehtoistyöhön!
2. Pidä välivuosi lukion jälkeen!
3. Liikunnassa ei tarvita numeroarvostelua.
4. Penkkiurheilu on terveysriski.
5. Vaihda kirjat sähkökirjoihin!
6. Meikkaaminen on turhaa.
7. Valintani on suurkaupunki.
8. Pukeutumisessa pitää ottaa huomioon muut.
9. Sisaruus on ilo.
10. Penkkiurheilu yhdistää.
11. Nukkumishuone lukiolaisille.
12. Käsityö on terapiaa.
13. Vaatteet on mun aatteet.
14. Panosta vieraisiin kieliin!
15. Tutustu kuvataiteeseen!
16. Vietä päivä ilman kännykkää ja tietokonetta!
 17. Rutiinit auttavat arjessa/ rutiinit ovat taakka
 18. Muotitietoisuus ei ole orjuutta
 19. Matkaile kotimaassa
 20. Pidä välivuosi lukion jälkeen
 21. Vähän, mutta parempaa
 22. Pikaruoka ei ole roskaruokaa
23.Kuninkaallisia ei tarvita
 24. Nykynuoret ovat materialistisia
 25. Tosi-tv kyllästyttää
 26. Osallistu kodin töihin
 27. Paperisista kirjoista en luovu
 28. Täydellistä ihmistä ei ole
 29. Hallitse rahankäyttösi tekemällä budjetti
 30. Meikkaaminen on turhaa
 31. Epäkohta, jonka haluaisin poistaa/parantaa 32. Suomi on Pohjolan paratiisi
33. Mainosta jotakin uutta, itse keksimääsi dieettiä
34.Suosi suomalaista!
35..Käytä verkkokauppaa!
36.Teatteriesitys on elämys
37.Kevennä ruokavaliotasi!
38.Lukiolaisille omat läppärit!
39. Valintani on maaseutu
40.Pukeutuminen on yksityisasia
41. Pukeutumisessa pitää huomioida muut 42. Tasa-arvo ei toteudu Suomessa

Lue oppikirjasta vaikuttamaan pyrkivän puheen (ohjelmapuheen) ohjeet kohdista Puhe-esityksen retoriikkaa (s.201-205). Pidä muutaman minuutin pituinen, valmisteltu puhe yhdestä aihelistan aiheesta. Sovi oman ryhmäsi kanssa aihe niin, ettei kenellekään muulle tule samaa aihetta.

Argumentointitapoja
argumentointi


Ohjelmapuheen arviointikriteerit:

asteikko 1-5: kiitettävä 5, hyvin hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2 , välttävä 1


1. KOHDENTAMINEN JA KONTAKTI

-Saat aikaan kuuntelumotivaation ja pidät sitä yllä.
-Suhteutat esityksesi verbaalin ja nonverbaalin sisällön ja esityksen näkökulman kuulijoidesi ja tehtäväsi tavoitteen mukaan.
-Ilmennät kontaktia katseella, eleillä, sijoittumisella ja asennolla.

2. RAKENNE

-Rajaat ja mitoitat puheesi tavoitteen ja tilanteen mukaan.
-Selkeästi vaikuttamaan pyrkivä puhe.
-Puheesi etenee johdonmukaisesti, tarkoituksenmukaisella tavalla: aloitus, käsittelyosa, lopetus,
(Malli: huomio, tarve, toteutus, kuvailu ja kohdentaminen, yhteenveto
tai muu malli)

3. SISÄLTÖ
-Olet valinnut sisällön perustellusti.
-Riittävästi näkökohtia.
-Perustelet näkemyksesi uskottavasti ja monipuolisesti.

4. ILMAISUTAPA JA VAIKUTTAMISKEINOT
-Käytät tilanteeseen sopivaa kieltä.
-Havainnollistat sekä kielellisesti että äänellisesti.
-Käytät monipuolisesti erilaisia vaikuttamiskeinoja.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Media diskurssien näyttämönä: tehtävät

1. Selvitä oppikirjan osion Media diskurssien näyttämönä (241-256) avulla, mitä tarkoittaa uutisten
-kertomuksellisuus
-henkilöityminen
-viihteellistyminen
-segmentoituminen

2.  a.Valitse seuraavista oppikirjan tehtävistä yksi ja tee se kirjallisena.

-247:5 B -kohdan mukaan: Selaa jotakin sanoma- tai aikakauslehteä tai sen verkkosivuja ja erittele julkaisun markkinointitapaa. Hyvän markkinointitavan periaatteet on esitelty oppikirjassa s. 247.
-253:1 Yhden päivän uutistarjonta + uutiskriteerit (uutiskriteerit alla ja oppikirjassa tehtävän yhteydessä). Käsittele viittä uutista.
-256:6 Tarkastele yhden päivän uutiskuvia valitsemastasi foorumista. Kerro, mikä foorumi, aika, kuvan/uutisen aihe, mitä kuvassa tapahtuu, miten kuva vaikuttaa sinuun, miksi valitsit sen. Käsittele viittä uutiskuvaa. Katso myös vuoden lehtikuvat;   linkki vuoden lehtikuviin Eri vuosien lehtikuvia
-256:7 Erittele suhdettasi mediaan (myös sosiaaliseen mediaan). (Mitä seuraat/käytät, milloin, miten usein, miksi, mitä antaa, mikä kiehtoo, mikä ärsyttää jne. )
-Lue yksi julkisuuden henkilöä koskeva laajahko haastattelu ja analysoi se. (Ohjeet tämän osion lopussa)
TEE TEHTÄVÄT KIRJALLISESTI VIHKOON TAI KONEELLE.TEHTÄVIEN TULOKSET ESITELLÄÄN OPPITUNNILLA. 6.11. (Pyydän satunnaisotannalla itselleni joitakin tekstejä.)


Uutiskriteerit
-ajankohtaisuus
-tärkeys, merkittävyys, laajuus
-suuruus, voimakkuus
-totuudellisuus, luotettavuus
-paikallisuus, läheisyys
-poikkeuksellisuus, harvinaisuus
-kiinnostavuus
-jatkuvuus, yhdenmukaisuus
-erilaisuus, uutuus
-kielteisyys
-tunnettuja ihmisiä, alueita tai organisaatioita koskettava
-viihdyttävyys
-hyödyllisyys

ks. lisää
http://www.tiedottaja.fi/?p=239

2.b.Tutustu JSN:n sivuihin
Julkisen Sanan Neuvoston sivuilta löydät journalistin ohjeet ja JSN:n päätökset sille tehdyistä kanteluista. Tutustu journalistin ohjeisiin. Lue yksi JS:n päätös taustoineen. Kerro parille lyhyesti purkutunnilla, minkä jutun luit.
http://www.jsn.fi/

Keskuskauppakamarin sivuilla Mainonnan eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainos eettisesti hyväksyttävä. Katso esimerkiksi neuvoston lausunnot vuodelta 2011.
http://kauppakamari.fi/lautakunnat/men/





HENKILÖJUTUN tai HAASTATTELUN ERITTELY
Tyypillisiä henkilöjuttuja ovat esimerkiksi syntymäpäivä- ja muut haastattelut sekä erilaiset Tapasimme-tyyliset palstat.  Monissa henkilöjutuissa keskushenkilö edustaa ammattiaan tai muuta viiteryhmäänsä, esimerkiksi yhdistyksen jäseniä tai harrastajia.
Lue valitsemasi henkilöjuttu ja tutki sitä oheisista näkökulmista. Tee muistiinpanoja niin, että osaat raportoida tulokset. 
Pohjatiedot
-Missä  mediassa juttu on julkaistu ja milloin? Kuka jutun on tehnyt?  Keille juttu on suunnattu? Miten kohderyhmän huomioiminen näkyy?
-Kenestä henkilöjuttu/haastattelu on tehty? Millä perusteella juuri hänet on valittu?
-Mitä nostetaan esiin henkilön kautta?
Henkilöjutun osat
-Mistä osista henkilöjuttu koostuu? Mikä on osien tehtävä kokonaisuudessa?
-Mitä kuvia jutussa on? Mitä tehtäviä kuvilla on?
-Miten henkilöjuttu on otsikoitu?
-Mitä kuvateksteissä kerrotaan?
 Kriittistä lukemista
-Mistä näkökulmista haastateltavaa ja asiaa tarkastellaan?
-Millainen henkilöjutun tyyli on? Mistä seikoista tyyli syntyy?
-Mikä kuvien ja kirjoitetun tekstin suhde on?
-Millaisen kuvan haastateltavasta kuvat synnyttävät?
-Mihin kuvien vaikuttavuus perustuu?
-Miten kuvateksteillä ohjataan lukemista?
-Miten otsikointi ohjaa lukemista?
-Mitä lähteitä henkilöjutussa on käytetty?
-Keitä muita henkilöitä nostetaan esiin päähenkilön kautta? Miksi?
-Millainen rooli toimittajalla on? Onko hän näkyvissä vai häivyttääkö hän itsensä (kuuluuko toimittajan ääni)? Miten se vaikuttaa juttuun?
-Miten toimittaja suhtautuu haastateltavaansa?
-Onko henkilöjuttu/haastattelu  riippuvainen siitä, onko haastateltu jollakin tavalla esillä julkisuudessa juuri haastatteluhetkellä?
-Millä tavoin henkilöjutulla mahdollisesti markkinoidaan lehteä?
-Millainen vaikutelma sinulle jää haastateltavasta? Mistä kaikesta vaikutelma syntyy?
-Millaisia vaikuttamiskeinoja (kielen keinoja) on käytetty vaikutelman aikaansaamiseksi?
-Mikä henkilöjutun tavoite on? Mikä on ilmiselvää, mikä pinnanalaista?
-Mitä jutussa pitäisi muuttaa, jotta se puhuttelisi juuri sinua? Mitä tiesit ennestään? Muuttuiko käsityksesi?
-Mitä opit henkilöjutusta mediatekstinä?