sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Mainosanalyysi

Mainosanalyysi tarkoittaa lähes samaa kuin argumentaatioanalyysin tekeminen. Mainosanalyysissä esittelet, erittelet, tulkitset ja arvioit mainosta. Analyysi sisältää kuva-analyysin ja tekstianalyysin. Suunnittele mainosanalyysisi seuraavien kysymysten avulla:
-Mitä mainostetaan?
-Missä ja milloin mainostetaan?
-Kuka mainostaa?
-Mikä on mainoksen tavoite?
-Mikä on kohderyhmä? Mistä kohderyhmän voi päätellä? Mihin kohderyhmän arvoihin ja tarpeisiin vedotaan?

-Millaisista osista mainos rakentuu? (Sijoittelu, muodot, suhteet, värit jne.)Mihin huomio kiinnittyy ensiksi? Mitä tehtäviä eri osilla on?
-Mikä on mainoksen tarina? Onko kyseessä mielikuvamainos?
-Millaiseksi teesiksi mainoksen näkemys voidaan kiteyttää? (Iskulause)
-Mitä vaikutuskeinoja ja perustelutapoja mainoksessa on käytetty? Käsittele sekä tekstiosuus että kuvaosuus. Kuvaosuudesta kuvalaji, tyyli, värimaailma jne.
-Mitä myyttejä, symboleja, intertekstuaalisia viittauksia mainos mahdollisesti sisältää?
-Onnistuuko mainos tavoitteessaan? Vakuutuitko? Miksi? Miksi et?

Jos on kyseessä televisiossa tai netissä esitetty mainos, erittele ja arvioi myös seuraavat asiat:
-Miten mainos jäsentää aikaa? Esim. , onko takaumia.
-Miten mainos käsittelee tilaa? Millaisia kuvakulmia käytetään? Ovatko kuvat tiukasti rajattuja, liikkuuko kamera, mitä kuvakulmia käytetään? Mitä kuvataan läheltä, mitä kaukaa?
-Millainen on mainoksen äänimaisema? Musiikki, taustaäänet, puhe, tehosteäänet jne. Millaista tunnelmaa äänet luovat?


Äidinkielen ylioppilaskokeen tekstitaitokokeessa on ollut seuraavanlaisia tehtäviä mainoksista:
-Erittele Raha-automaattiyhdistyksen mainoksen Pidetään huolta vaikuttamiskeinoja. (2008)
-Millä keinoin Aktian vakuutusmainos myy turvallisuutta? (2012)

perjantai 24. lokakuuta 2014

Kommentti

Kommentti on tekstilaji, jossa kirjoittaja esittää näkemyksiään aiemmin sanotusta, tässä tapauksessa
– Tekstin otsikko voi olla joko itse laadittu tai tekstilajin nimi.


– Kommentin tulee jatkaa keskustelua, ja sen pitää nimenomaan ottaa kantaa, ei referoida tai taustoittaa pohjatekstejä. Siinä pitää siis olla selvä teesi.


– Kommentoinnin kohteeksi voi valita pohjateksteistä pienemmän tai suuremman asian, myös huomionarvoisen tai kiinnostavan yksityiskohdan. Kommentissa mainitaan pohjateksti, johon otetaan kantaa. Lähdeviitettä ei välttämättä tarvita.


– Kommentoija voi olla samaa tai eri mieltä kirjoittajien kanssa. Hän voi vahvistaa valitsemaansa asiaa tai olla kriittinen.


– Kommentti on lyhyt. Sen pituus on annettu. Sanamäärän selvä ylittäminen tai alittaminen (noin 10%) vähentää pisteitä.


– Tyyliltään kommentti on yleensä asiatyyliä. Huomioi pohjatekstin tyylilaji ja foorumi.


– On mahdollista kirjoittaa omissa nimissään tai ottaa jokin rooli. Kommentti allekirjoitetaan.
(Ohjeet ÄOL:n laatimat)

tiistai 21. lokakuuta 2014

Mielipidetekstien malleja

Tästä linkistä (Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksen sivuilta)voit käydä katsomassa mielipidetekstien rakennemalleja ja ohjeita mielipidetekstien kirjoittamiseen. Lue osiot arvostelu, kolu,ni ja pakina. Klikkaamalla auki vasemmassa palkissa olevan otsikon "Mielipidekirjoitus" pääset lukemaan osiot yleisönosastojuttu, paakirjoitus, yliö- ja alakertajuttu.

mielipidetekstit

Tästä linkistä voit katsoa esim. vastineen kirjoittamisen
vastine ja muita

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Sofi Oksasen puhe

Lue Sofi Oksasen puhe Frankfurtin kirjamessuilla
Sofi Oksasen puhe

torstai 11. syyskuuta 2014

Kansalaisvaikuttamista

Tutustu kansalaisvaikuttamisen foorumeihin. Linkistä aukeaa oikeusministeriön ylläpitämä sivusto, josta löydät foorumit kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, otakantaa.fi
Tutustu näihin ja katso esimerkiksi, millaisia kuntalaisaloitteita on vireillä omassa kotikunnassasi.


vaikuttamisen verkkopalvelut



torstai 28. elokuuta 2014

Ohjelmapuheen arviointi

Pienryhmä arvioi kuulemansa puheet seuraavien kriteerien mukaan:

 asteikko 1-5: kiitettävä 5, hyvin hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2 , välttävä 1


1. KOHDENTAMINEN JA KONTAKTI

-Saat aikaan kuuntelumotivaation ja pidät sitä yllä.
-Suhteutat esityksesi verbaalin ja nonverbaalin sisällön ja esityksen näkökulman kuulijoidesi ja tehtäväsi tavoitteen mukaan.
-Ilmennät kontaktia katseella, eleillä, sijoittumisella ja asennolla.

2. RAKENNE

-Rajaat ja mitoitat puheesi tavoitteen ja tilanteen mukaan.
-Selkeästi vaikuttamaan pyrkivä puhe.
-Puheesi etenee johdonmukaisesti, tarkoituksenmukaisella tavalla: aloitus, käsittelyosa, lopetus,
(Malli: huomio, tarve, toteutus, kuvailu ja kohdentaminen, yhteenveto
tai muu malli)

3. SISÄLTÖ
-Olet valinnut sisällön perustellusti.
-Riittävästi näkökohtia.
-Perustelet näkemyksesi uskottavasti ja monipuolisesti.

4. ILMAISUTAPA JA VAIKUTTAMISKEINOT
-Käytät tilanteeseen sopivaa kieltä.
-Havainnollistat sekä kielellisesti että äänellisesti.
-Käytät monipuolisesti erilaisia vaikuttamiskeinoja.

tiistai 19. elokuuta 2014

Vastaustekstin kirjoittaminen

VASTAUSTEKSTIEN POHJUSTUS (yo-koe)
-Lue huolellisesti tehtäväpaketin tekstit. Ensimmäisellä sivulla on yleensä myös pohjatekstien lähdetiedot. Ne kannattaa lukea, koska niistä voi tehdä päätelmiä tekstilajista, jollei sitä ole annettu itse tehtävän yhteydessä. Käytä täsmällistä tekstilajin nimitystä, jos mahdollista. Lue myös itse pohjatekstit huolellisesti ja oikein: kirjoittaja, tekstilaji, tekstin/kuvan nimi/otsikko, julkaisupaikka ja -aika, mahdollinen nimimerkki jne.
-Noudata tehtävänannon käskyjä: Selvitä ennen kirjoittamista itsellesi, mitä rajauksia, näkökulmia, käskyjä tehtävänannossa on ja mitä ne tarkoittavat. Älä valitse tehtävää, jonka käsitteitä et ymmärrä.
-Vastaustekstiä kirjoittaessasi voit olettaa, että lukija tuntee pohjatekstin, mutta siihen viittaaminen on kuitenkin hallittava ja siihen on viitattava. Päätelmät on todennettava pohjatekstin avulla.  Päätelmien tueksi joudut siis kuitenkin jonkin verran referoimaan  pohjatekstiä ja  ottamaan siitä esimerkkejä. Erityisesti kommentin ja vastineen kirjoittamisessa pohjatekstiä joutuu "kuljettamaan" mukana enemmän. Todentavat sitaattiesimerkit sopivat parhaiten kaunokirjallisuuspohjateksteihin. Sitaattien liikaa käyttöä on varottava. Käytä vastauksessasi täsmällisiä kielen ja kirjallisuuden käsitteitä.
-Kertaa viittaustekniikkaan kuuluvat käytänteet.




VASTAUSTEKSTIN RAKENNE:
-otsikointi: tehtävän numero ja päätelmiesi tulos
-aloittaminen: Ei laveaa esseemäistä aloitusta, mutta ankkuroinnissa on tarpeen pohjatekstin nimeäminen, myös tekstilajin - usein pitää mainita myös tekstin tavoite tai aihe tai teesi tai jopa ne kaikki - tämän pystyt päättelemään tehtävänannosta. Aloitukseen myös jo jokin päätelmä tai päätelmiä/tulos tai tuloksia tehtävänannon mukaisesti.
- käsittelysosa: Ryhmittele päätelmäsi ja todenna ne, älä kirjoita pelkkää luettelomaista vastausta. Jos on vertailutehtävä, pitää vertailla lomittain/rinnakkain ja pitää löytää sekä yhtäläisyyksiä että eroja.) Ansioksi katsotaan selkeästi jäsennelty rakenne.
-lopettaminen lyhyt yhteenveto, ei tarvitse kerrata jo sanottua, ei esseemäistä lopetusta ; lopetus ei ole vättämätön


VASTAUSTEKSTIN KIELI: hyvää, kirjoitettua yleiskieltä, neutraalia asiatyyliä. Kirjoita selvällä käsialalla joka riville. 

VASTAUSTEKSTIN PITUUS: vastaustekstin sopiva pituus on noin kaksi sivua käsin kirjoitettuna. Jos ohjeissa on annettu sanamäärä, sitä pitää noudattaa.